Amalian Helmiä

16. huhtikuuta 2017

Camoon!

Hups, onpa kulunut pitkä aika, kun viimeksi kävin täällä. 
Syksyllä tulee yhdeksän vuotta siitä, kun aloitin bloggaamisen. Blogimaailma on muuttunut tässä ajassa hurjasti! Minä en ole pystynyt tai halunnut muuttua mukana, mutta vielä en taida heittää hanskoja tiskiin.
Päätettiin pysyä pääsiäinen kotona, vaikka aluksi olimme lähdössä mökkeilemään - tämä oli oikea ratkaisu! Perjantaina kävimme mummon synttärikahvilla. Lauantaina herkuttelimme Sokos Herkun brunssilla ja humputtelimme kiireettömästi kaupungilla. Tänään on paistanut aurinko ja olemme ulkoilleet useamman kerran. 
Aikaa on ollut istahtaa sohvalle ja miettiä lastenvaatteita, jotka ovat kuitenkin blogin ydin.
En ole ikinä pystynyt rajaamaan vaatteita yhteen tyyliin - maailmassa on niin paljon kaikkea kaunista.
Aina ei ole menty siinä muodin ytimessä. Aikoinaan etsin kissojen ja koirien kansas kaikkea harmaata tytöille - pariin vuoteen ei ole ollut sitä ongelmaa.
Tämän talven viksaatio on ollut camo tai maastokuosi. Jonkun verran maastokuosia näkyy kaupoissa, kuten Nextille on tulossa pienille pojille jotain ja kappahallissa on isoille pojille camoa.
Lauantaina löytyi Kärkkäiseltä apu meidän camokuumeeseen.
Nuoremmalla tytöllä on ollut Verson puodin maastokuosisesta kankaasta ompelemani mekko ja se on ollut ihan tytön lemppari ja olihan se hänen oma toiveensa. 
Nyt tyttö ihastui vaaleanpunasävyiseen maastokuosiseen verkkariin. Lisäksi hänelle löytyi maastokuosinen toppi.
Pojalle taas olen koittanut etsiä maastohousuja ja nyt ne löytyi! Viime syksynä poika kävi ensimmäisen kerran isän mukana metsällä (makkaran paistossa ja puolukoita poimimassa... vaikka mukana oli tuo yli kolmekymmentä vuotta vanha isän leikkitussari)

edit: kylläpä oli hirveästi kirjoitusvirheitä!!!