Amalian Helmiä

27. joulukuuta 2016

Joulu 2016

Meidän joulunaika alkoi aatonaattona, kun me molemmat olimme vapaalla. Minun työnantaja antoi ylimääräisen palkallisen vapaan kaikille. 
Kävimme koko porukalla ruokakaupassa ostamassa meidän perinteisiä jouluherkkuja.
Isin ja lasten ulkoillessa äiti suoritti vielä pikasiivouksen. Meidän jouluperinteisiin kuuluu koristella kuusi aatonaattona. Kuusi on ollut muutaman vuoden ajan tekokuusi poikien takia. Ensi vuonna ehkä voisi laittaa jo aidon kuusen, vaikka tuo muovikuusi on helppo hoitaa.
Illalla vieraiden lähdettyä alkoi minulle tulla sairas olo. Pari päivää aikaisemmin loppunut kuuri koko syksyn jäytäneen nuhan aiheuttamaan poskiontelotulehdukseen ei ollutkaan purrut. 
Meillä perinteiseen aattoon kuuluu riisipuuro puolelta päivin ja pukki vierailee jo aikaisin, kuten yhden aikaan tänä vuonna. Pojat eivät vierastaneet pukkia yhtään ja taas oltiin oltu kilttinä. Varsinkin äiti, joka ihan mykistyi ystävältä saadusta lahjasta, juuri minun näköiset villasukat (pitäisin villasukkia kesät talvet). Esikoisen lahjat olivat aika Harry Potter painotteiset, pojille taas autoja. Isoveljen palo-auto oli ostettu jo viime joulun jäleisistä aleista ja monesti oli nähnyt sen varastossa ja silti se ihastutti. Lasten leikkiessä uusilla leiluillaan saatin me laittaa rauhassa jouluruoka, joka on meillä aika kasviskalapainotteinen. Joulusaunaan meillä mennään vasta ihan myöhään.


Aatto meni vielä ihan ok vaikka vähän kuumeilin, mutta joulupäivänä tuli riesaksi vielä migreeni. Onneksi meillä oli tarkoitus olla koko joulu kotona. Joulupäivänä tulivat mummot ja papat syömään ja lapset viihdyttivät esityksillään, kuten taikatempuilla ja nukketeatteri versiolla jouluevankeliumista. Joskus ovat näytelleet itse ja joskus oltu jopa rakennettu Legoista seimi. Esikoinen oppi lukemaan 5-vuotiaana ja on siitä lähtien vastannut jouluevankeliumista.


Eilen sitten kuskasivat minut lääkäriin, jotta toipuisin uudeksi vuodeksi. Vähän meni joulu hösseliksi, mutta jospa uuden vuoden pitempi vapaa korvaisi sen ja kukaan ei sairastuisi.
Harmittaa, kun joululta ei jäänyt muistoksi valokuvia, kun aatolta. En huomannut antaa kameraa mummolle, että olisi saanut edes joulupäivän esityksen videolle, kun isukki joutui minun potiessa vastaamaan yksin kokkauksesta.
 Nyt pari päivää töitä jos olo antaa myöten ja sitten viiden päivän vapaat.




15. joulukuuta 2016

Jouluaskartelut

Onko tämän joulun trendi hamahelmet? Juuri, kun kotimatkalla olin lukenut naapurin Valkoisen kartanon elämää blogista hamahelmi-askarteluista, niin kotona odotti monen tytöt hamahelmipaja! Tytöt tekivät lumihiutaleita pikkujouluihinsa. Kävimme sitten täydentämässä hamahelmivarastoja ja tytöt askartelivat Pinterestistä löytyineillä kaavoilla joulukuuseen koristeita. 
Pojat taas pujottivat puuhelmiä piipunrassiin. Vähän ihmettelin, kun kuulin nuorimman tehneen tällaisen päiväkodissa. Minä olin aivan aliarvioinut vuosikkaan taidot, kun pujottelu jäykkään piipunrassiin sujui aivan itsenäisesti. 
Itse tyydyin tekemään perinteiset puolukkakranssit ja iltapuhteina pujottelin uuden pillihimmelin, tällä kertaa valkoisen.









11. joulukuuta 2016

Joulun odotus

Alle kaksi viikkoa jouluun!
 Rennolla asenteella ollaan valmisteltu joulua. Uuden elämäntilanteen takia odotukset joulupuuhista eivät olleet kovinkaan korkealla, mutta kuinkas kävi! 
Joululeipomukset on pakkasessa, lähes kaikki lahjat on paketeissa tai paria isoa oman perheen lahjaa lukuunottamatta (nehän voi paketoida vaikka aattoyönä), joulukortit kirjoitettu (esikoinen onneksi hoiti koko korttirumpan)muutamaa puuttuvaa osoitetta lukuunottamatta. Ollaan askarreltu, niin yksin, kuin lasten kanssa - eikä ole ollut edes kiire! Perinteiset puolukkakranssit sain tehtyä ja uusi pillihimmelikin koristaa kattoa.
Ainoastaan loppuvuoden esiintymiset ja arviointi-, sekä kasvatuskeskustelujen kalenteriin sovittamien aiheuttaa vähän soveltamista, mutta onneksi on liukuva työtaika ja sinne voi mennä vaikka jo heti kuuden jälkeen. Vastapainoksi lasten harrastukset ovat jääneet jo joulutauolle.
Ollaan talkoiltu itse joulumarkkinoilla ja käyty hakemassa tunnelmaa myyjäisissä. 
Tänään otettiin rennosti ja käytiin ystävien kanssa sunnuntai lounaalla ja vielä päälle toisten kavereiden kanssa lapset ja isukki testasivat uuden juuri avatun Leo's leikkimaan Kempeleessä.
Joulufiilis on jo korkealla ja ajattelin illalla, kun jännätään Saaraa kirjoitella jo ostoslistaa jouluruokia varten.
Ensi viikonloppuna ajetaan pojat evakkoon ja tyttöjen kanssa aijotaan tehdä perusteellinen joulusiivous. Tytötkin saa lähteä mummolaan evakkoon, mutta kuulosti siltä että jäävät innoissaan huiskimaan kotiin. Minusta siivoaminen on jopa hauskaa, kun ottaa sen asenteen ja taidan olla tarttunut sen ainakin tuohon esikoiseen.

Rauhallista joulun odotusta!

Ripaus punaista

Leo's leikkimaassa väsytetty


Puolukkakranssi

Piparitalon rekennuskurssin satoa

Lahjat peittyi kääröihin

Viimehetken lahjatoiveet


5. joulukuuta 2016

Jouluperinteitä - joululeivonnaiset

Jo perinteeksi on muodostunut, että itsenäisyyspäivän tienoilla leivotaan jouluksi. Mitään suuria leipomuksia ei tehdä, kun tykkään harrastaa niitä pikaisia hurautuksia, kuten puolofeeta ja piparitiramisutorttuja, sekä ihan perinteiset joulutortut voi työntää uuniin jo vieraiden istuessa sohvalla.

Muutamia perinteisiä leivonnaisia haluttiin tehdä, kuten taatelimuffinit.  Pojan toiveesta leivoimme myös pullaa (eipä ole tullut useampaan kuukauteen pulla leivottuakaan). Viime vuonna sain martta-kaverilta loistavan saaristolaisleipä ohjeen ja jo monta vuotta sitten jo suljetusta blogista olen poiminut mannaryyneihin tehtävän porkkalootan.
Näillä siis mennään tämäkin joulu.
Linkkien takaa löytyy reseptit näihin meidän perinteisiin resepteihin.



 Voiko pipariin mahtua enempää koristeita?

Meiltä ei onnistu hienostelavastetut piparin leivonta kuvat - kynttilän sentään toin lavasteeksi, vaikkei sitä voinut sytyttää, kun yksi kaveri nousi pöydälle ja yritti syödä kaikki talon osat.





saaristolaisleipä

Taatelimuffinssi

Kanelipullat