Amalian Helmiä

2. maaliskuuta 2015

Ristiäiset


Eilen vauveli kastettiin.
Äiti selvisi itkemättä, kun rentoutta tilaisuuteen toivat lapset, joita juhlissa olikin seitsemäntoista.
Esikoista kastettaessa oli vain yksi, serkkutyttö ja molemmat naiskummit raskaana. 
Poika päristeli kasteen aikana autolla ja väsyn iskiessä haki itselleen tuolin.

Esikoinen sai lukea lasten evankeljumin, nuorenpi tyttö sytytti kastekynttilän ja poika kuivasi pikkuveljen pään.

 Kastemekkokin mahtui päälle, vaikka hieman epäilin. Onneksi ei sitten tullut niihin vauvan juhlavaatteisiin panostettua, vaan kaivelin pojan vanhoja, koska vaatteita ei lopulta tullut vaihdettua.

Kastemekko onn tehty äitini hääpuvusta ja sillä on kastettu minut ja veljeni, sekä meidän lapset, joita on yhteensä yhdeksän. Saa nähdä kuka saa kunnian käyttää sitä seuraavaksi.
Kakun päällä oleva haikara on ollut minunkin kastekakun päällä.
Kastemaljakin on vanha ja siinä on ollut minunkin kastevesi, sekä kastepöydän kynttiläjalka on puolestaan mieheni papalta. Hartiahuivini puolestaan on minun mummoni vanha.

Nyt on opeteltava puhuttelemaan vauvelia nimeltä - tosin olen sitä koittanut jo harjoittaa, mutta vaikeinta lienee pojalle, jolle vauva on vauva ja äkäisesti korjaa jos nimeltä puhuttelemme :)







Perhepotretti - yhtä kutittaa nenässä ja toista muuten vain :D :D




18 kommenttia:

  1. Ihania kuvia teistä :) onnea pojalle nimestä vaikkei sitä nyt tässä kerrottukkaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia - ehkä se joskus paljastuu :)

      Poista
  2. Ihania perinteitä! Meillä tyttö on kastettu samassa mekossa kun minä. On vaan niin ikivanha (valitettavasti ei tarkkaa tietoa kuinka vanha) ja hauras etten uskaltanut pojille alkaa kiinni ommeltua nauhaa vaihtamaan. Pojat kastettiinkin sitten miehen vanhassa mekossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hellyydellä on koitettu tuotakin mekkoa hoitaa mm. käsin pesten.

      Poista
  3. Mua kutkuttaa tietää oliko nimi mikään niistä ehdotuksista :D

    VastaaPoista
  4. Ihania kuvia:) Tyylikäs perhe! Uskallatko paljastaa nimen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos - en tohi. Aluksi nimitin blogissa tyttöjä nimimerkeillä, mutta lopetin senkin

      Poista
  5. Ihania kuvia ja upea perhe <3 onnea pienimmälle omasta nimestä, se on hieono juttu!

    VastaaPoista
  6. Ihania kuvia!Paljon onnea nimestä!

    VastaaPoista
  7. Upea perhe! Ihania kuvia.
    Ristiäisissä on mukava noudattaa tiettyjä perinteitä. Meilläkin lapset kastettu minun ristiäislahjaksi saamasta maljasta. Kastepöydässä on aina ollut liina jonka mummoni on tehnyt iso siskoni kastejuhlaan yms.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mää tykkään hurjasti naudattaa perinteitä. Osa noistakin on jo määrätty/jaettu lapsille ;)

      Poista
  8. Onpas teidän tytöt jo saman pituisia tai ainakin noissa kuvissa siltä näyttää:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niillä on ehkä sentin pituus ero ja koko ajan pienenee, eli eiköhän pikku sisko vetele ohi.

      Poista
  9. Ihania kuvia. Onnea pojalle nimestä! <3 Ihania perinne juttuja teillä. Meilläkin oli esikoisen ristiäiskakussa jo minulla ollut haikarakoriste. Samaan aikaan juhlittiin meidän häitä ja keittiöväki oli heittänyt sen koristeen roskiin!! Arvaa vaan onko harmittanut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis voi ei!!! Takuulla on harmittanu!!!

      Poista

Jokainen jätetty kommentti on suuri ilo minulle!