Sisustun unelmissa oli haaste, johon ajattelin itsekin tarttua. Näitä on hyvä joskus miettiä, eli periaatteeni blogistani ja bloggaamisesta.
Perusjutut:
Bloggaamisen aloitin vuonna 2008. Minulla on ollut siitä asti, kun meillä on kotona netti ollut, joku paikka johon olen laittanut juttuja ja suunnitelmia ylös. Alkaen vuodesta 2001, jolloin aloin pitämään hääpäiväkirjaa naimisiin. infossa (mahtaakohan se olla vielä hengissä? ) Tarkoitus oli ihan vain itselle laittaa asioita muistiin ja haaveilla, sekä hömppäillä. Blogin sisältö on kaikkea lapsiperheen elämään liittyvää lastenvaatteista - äidin käsitöihin.
Teksti ja ulkoasu:
Minulle tulee paljon kirjoitusvirheitä, joten siksi koitan välttää pitkiä sepustuksia. Varmaan auttaisi, jos toisin tekstin jonkun oikolukijan kautta, koska haluan bloggaamisen olevan nopsaa ja vaivatonta, niin tällä mennään. Tosin ei koneella mitää oikolukiaa olekkaan. Selän takana monesti seisoo yksi kahdeksan vuotias oikolukija, joka huomauttelee äidin kirjoitusvirheistä.
Yhteistyö ja mainonta:
Olen mukana blogiringistä, joka on tuonut mukanaan kivoja kampanjoita. Lisäksi minulla on ollut jonkin verran muuta yhteistyötä meidän näköisten juttujen kanssa ja lähinnä pienten paikallisten yrittäjien kanssa. Kaikkiin juttuihin en ole mukaan lähtenyt.
Kuvat:
Haluaisin olla parempi kuvaaja ja muistinkin juuri, että täällä oli joku lyhyt kuvauskurssi marraskuussa tulossa. Täytyykin tarkistaa tämä kuvauskurssi asia. Itse lukiessa en välttämättä lue koko tekstiä vaan selaan vain kauniit kuvat.
Kurjat kommentit:
Niitä on onneksi tullut tosi vähän, mutta joskus ne ihmetyttää miten joku on sellaisen käsityksen pystynyt luomaan. Onneksi lähes kaikki ymmärtää, että bloggaaminen on vain pinta raapaisu tätä elämään.
Työhöni liittyvät asiat:
En tiedä tietääkö kukaan lukija mikä olen ammatiltani jos ei muutoin tunne minua. Ammatti ei kyllä näy täällä, enkä halua sitä täällä ilmaista - ne on niitä minun omia aioita ;). Ehkä bloggaamisesta saa mukavan vastapainon työlleni (tuli juuri vuosi täyteen mammaloman alkamisesta).
Liitännäiset:
Blogi löytyy facebookista. Perustin sen, kun huomasin blogien seuraamisen olevan sen kautta niin kätevää. Tykkään ehkä eniten seurata blogeja juuri facebookin kautta.
Linkit:
Linkitän jos näen sen tarpeelliseksi.
Postaustahti:
Pyrin postaamaan noin 4 - 5 kertaa viikossa lähinnä viikolla. Joskus asiaa saattaa olla seitsemäksikin kerraksi viikossa. Monesti julkaisen postit aamulla, kun poju vetää aamupäivä uniaan ja mamma ottaa hetken omaa aikaa kahvikupin ääressä. En ota tressiä jos ei tule mitää viikkoon esim. raskauden alussa ei tullut, kun pari postausta/kk.
Vinkit:
Itse tykkään lukea selkeitä blogeja, mielellään valkoisella taustalla ja iso kuvat.
Sanavahvistuksia inhoan ja kommentointi tyssää usein siihen.
Kätevä seurantasysteemi blogiin, vaikka lukijapaneli tai fb-sivut.
Niin ja ehdottomasti kannattaa vastata annettuihin kommentteihin. Vaikka itselläni ne saattaa joskus jäädä sen seuraavan postauksen kirjoittamisen yhteyteen. Saatan sähköpostista äkkiä hyväksyä ne, mutta ei ehdi kommentoimaan - vaikka pitäisi, mutta aina ei ehdi. Järkytyksekseni olen myös monesti huomannut, että olen sata varman kommentoineeni takaisin, mutta palatessani postaukseen kommenttini ei siellä näykkään. En ole ehtinyt jäädä katsomaan menihän kommentti perille. Joskus olen myös palannut katsomaan toisten blogiin, mitä on vastannut, eikä kommenttiani näykkään, kun en ole "ehtinyt" viedä hommaa loppuun, hyi, hyi mua :)
Niin ja ehdottomasti kannattaa vastata annettuihin kommentteihin. Vaikka itselläni ne saattaa joskus jäädä sen seuraavan postauksen kirjoittamisen yhteyteen. Saatan sähköpostista äkkiä hyväksyä ne, mutta ei ehdi kommentoimaan - vaikka pitäisi, mutta aina ei ehdi. Järkytyksekseni olen myös monesti huomannut, että olen sata varman kommentoineeni takaisin, mutta palatessani postaukseen kommenttini ei siellä näykkään. En ole ehtinyt jäädä katsomaan menihän kommentti perille. Joskus olen myös palannut katsomaan toisten blogiin, mitä on vastannut, eikä kommenttiani näykkään, kun en ole "ehtinyt" viedä hommaa loppuun, hyi, hyi mua :)
Muuta:
En julkaise suoria kasvokuvia itsestäni, enkä tytöistä. Pojankin kasvokuvien julkaisemisen lopetan tässä pikkuhiljaa vauvan pyöreyden kadotessa ja hän on mahdollisesti kymmenen vuoden päästä kuvista tunnistettavissa. Itse en tyttöjen alle vuosikkaista kuvista heitä välttämättä erota vaikka ovat loppujen lopuksi ihan erinäköisiä. Minulle joskus tuli poliisi-TV.stä kysely lastenkuvien julkaisusta blogissa. Eivät vastanneet vastaysymykseeni milloin ohjelma tulee ulos, olisi ollut mielenkiintoista nähdä se juttu.
Vielä ennen kesää olin vain ihan parille tutulleni kertonut bloggaavani. Sitten huomasin tosi monen tutun eksyneen tänne ihan itsekseen. Ajattelinkin, että haluan tuttujen löytävän tänne kiinnostuksesta aiheeseen, eikä siksi että tuntee minut. Kesällä kuitenkin tulin ulos kaapista ja tunnustin bloggaavani.
En julkaise suoria kasvokuvia itsestäni, enkä tytöistä. Pojankin kasvokuvien julkaisemisen lopetan tässä pikkuhiljaa vauvan pyöreyden kadotessa ja hän on mahdollisesti kymmenen vuoden päästä kuvista tunnistettavissa. Itse en tyttöjen alle vuosikkaista kuvista heitä välttämättä erota vaikka ovat loppujen lopuksi ihan erinäköisiä. Minulle joskus tuli poliisi-TV.stä kysely lastenkuvien julkaisusta blogissa. Eivät vastanneet vastaysymykseeni milloin ohjelma tulee ulos, olisi ollut mielenkiintoista nähdä se juttu.
Vielä ennen kesää olin vain ihan parille tutulleni kertonut bloggaavani. Sitten huomasin tosi monen tutun eksyneen tänne ihan itsekseen. Ajattelinkin, että haluan tuttujen löytävän tänne kiinnostuksesta aiheeseen, eikä siksi että tuntee minut. Kesällä kuitenkin tulin ulos kaapista ja tunnustin bloggaavani.
Kiinnostaisi tietää teidän mielipiteenne- noihin aikaisempiin osioihin.
Joskus sitä miettii miksi ei tule kommentteja vaikka tekstiä on käynyt lukemassa jotain 1000 ihmistä?
Tuohon haluaisin saada teiltä kommenttia.
Tuohon haluaisin saada teiltä kommenttia.
Kiva kirjotus! Itse ainakin seuraan niin monia blogeja ja vielä kirjoitan omaa blogiani, että yksinkertaisesti tuntuu monesti, että ei kerkeä alkaa kommentoimaan, vaikka niitä niin mukava on saadakkin. :)
VastaaPoistaOi, en minäkään jätä kommenttia kun murto-osaan lukemistani jutuista. Sitä kuitenkin väkisin miettii, eikä keneenkään juttu kolahda vaikka lukijoita ois käynyt se 1000. Itsellä, jos jonkun juttu kolahtaa tuntuu tutulta jne niin on pakko jättää kommentti.
PoistaOlipas mielenkiintoinen postaus ja tosi hyvin oli asioita pohtinut! Minulla vähän sama, kuin Sinillä, luen ahkerasti, mutta aina ei kännykällä (jäähallin katsomossa) jaksa ruveta kommentoimaan ja kotona sitten on unohtanut jo asian;)
VastaaPoistaMukavaa loppuviikkoa!
Nyt, kun meillekkin on tuo ipad kotitunut, olen huomannut myös, että sillä kommentointi on paljon työläämpää.
PoistaKommentoin aika usein, harvoin käytän nimimerkkiä ja tuskin koskaan jaksan kirjautua kommentointoidessa. Usein syötän vauvaa samalla kun luen blogeja... Terveisin autsis
VastaaPoistaMulla sama, että saatan piipahtaa syöttöpuuhien kesken
PoistaJa minä käyn nämä kyllä aina lukemassa, mut kun puhelimella lukee eikä ole kirjautunut sisään niin usein kommentti jää laittamatta :-/
VastaaPoista-Tiia-
Niin sen muun helppouden varjopuolia ;)
PoistaLuen säännöllisesti noin 50 eri blogia, mutta en halua kirjautua mihinkään lukijaksi. Nykyisin todella harvaan blogiin pääsee kommentoimaan anonyyminä ja siksi kommentointikin on jäänyt vähälle, kun ei aina tiedä onnistuuko kommentointi.
VastaaPoistaMitä kautta seuraat blogeja? Mulla on käytössä kommenttihyväksyntä, jolla poistan roskaviestit - esim jotkut venäjän kieliset ihme jutut.
PoistaMä luen joka päivä monia blogeja. Joskus aikojen alussa olen joihinkin kirjautunut lukijaksi, mutten enää nykyisin. Yleensä selaan blogit päivän mittaan puhelimella, silloin en koskaan jätä kommentteja, kun se on niin vaivalloista :) Toisinaan koneelta sitten laitan kommentin, kuten nyt tähän :)
VastaaPoistaJust luin sinun blogiasi :) Mitä kautta puhelimella blogeja luetaan? Ite kun luen fb.n ja lukijapanelin kautta.
Poista