Joulu 2011

Muistoksi joulusta 2011

Hyvää joulua

Minulla on ollut koko joulukuun virtaa kinttaassa vaikka kuin ja näin ihan joulun kynnyksellä entistäkin enenemmän. Postaillakkin ehtii vaikka kahdesti päivässä, mistä tätä aikaa riittää, kun päivät olen ihan aaton aattoon asti töissä ja sielläkin kiirusta pitää. Yksi ilta tehtiin tyttöjen kanssa piparitalo (täytyisi ostaa varmaan jotkut muotit - tämä on tehty ihan vapaalla kädellä). Tytöt on harjoitelleet joulukuvaelmaa, jonka esittävät mummolle ja papalle aattona. Jopa telsua olen katsonut, jota en normaalisti tee. FST.tlä on näkynyt mini sarja, missä kuljimme kerran.

Rauhallista ja hyvää joulua kaikille!

Joulukattaus

Näistä aineksista jos rakentelisin joulukattauksen. En käytä tietysti noita kaikkia juttuja, mutta jotain näistä. Liinana tietysti kunnon pöytäliina, eikä kaitaliina kuten kuvassa, mutta samaa tyyliä.

Joulujuttuja

Olemme viettäneet joulua omalla pikku perheellä esikoisen syntymästä saakka. Silloin oli hyvä ilmoittaa, että lopetamme aattona kiertämisen. On ollut ihana luoda omia perinteitä. Aamulla  koristellaan kuusi, jonka jälkeen syödään riisipuuro sekametelisopalla.

 Meille on tullu joulupukki yhden kahden välillä ja tänä jouluna se tulee yhdeltä. Tämä on todettu todella hyväksi tavaksi, kun tahtoo päivä mennä plörinäksi jo joudutaan iltaan pukkia odottamaan.

Tytöt kun uppoutuu uusiin leluihin ym. pääsemme me rauhassa valmistelemaan jouluruokaa. Mummi ja pappa käyvät glögillä hautausmaa reissullaan ja kohta päästäänkin joulupöytään.

Jouluruuastakin olemme luoneet omat perinteet. Meille ei tule kinkkua, kun eräänkin kerran sitä pakkasesta olen heitellyt roskiin juhannuksena. Me ostetaan kinkkua ja muita lihoja ja ennen kaikkea kaloja pieninä erinä. Rosolliakin saadaan maistaa mummojen pöydästä, joten meillä tehdään "uunirosolli", eli uuni juurekset jotka on kaikkien herkkua.

Perinteisiin kuuluu tietysti joulusauna ja illalla  nuhvätään pelaillen sohvalla ja syöden vuoron perään suolaista (juustoja ja lihoja) ja sitten taas makeaa niin, että napa rutisee.

 Ripaus meidän joulujuttuja.

Äidin jouluvaatetus

Pitihän sen se kaivella äidinkin kaappiaan, että mitä jouluna päällensä pistäisi.

Minusta on kiva, että omat vaatteet täsmää tyttöjen vaatteiden kanssa yhteen : )

Aattona jos tytöt laittaa harmaat Pompdeluxit valkoisella silkkinauhalla jotenkin somistettuna, voisi äiti laittaa vaikka hameen, valkoisen kaffen pitsipaidan ja kirppislöytö villatakin (ostin villatakin 30 asteen helteellä)

harmaata ja harmaata

Ripaus pitsiä

Joulupäivänä mummilaan

Ohikulkumatkalla sieppasin tuon neulemekot stoccalta itselle. Neulemekkoja ei voi olla koskaan liikaa.

Pientä juhlallisuutta tuo nauha olkapäällä ja lisää tietysti koruilla. Tyttöjen kanssa vieraillaan toisten asusterasioille. Saatan sujauttaa välillä tyttöjen pannan päähän tai puuhelmet kaulaan.

Joulusaunan jälkeen jos pujahdettaisiin lämpimiin neulemekkoihin. Omani on tosi pitkä Hilfigerin neulemekko.

Lumitähdet

Tyttöjen kanssa taiteilimme kuuseen lumitähtiä. Idean sain  voitto kirjasta Kaarnasydän ja sammaltähti.

Siinä oli nämä toteutettu massata ja me tehtiin taikataikinasta.

Kirjassa kuivumisen jälkeen maalattiin valkoisella maalilla ja märän maalin päälle ripoteltiin sokeria. Me ripottelimme suolaa. Tuota suolaa oli jostain syystä kertynyt kaappiin useampi putelli, eikä tavallista suolaa tule juuri käytettyä ruuanlaitossa.

Edellisessä postauksessa pakettia somisti samalla tyylillä tehty lumienkeli.

Pikku kuusi löytyi k-marketista.

Minä olen ihan täpinöissäni tämän joulun kanssa, ihanaa aikaa. Ei ole tietoakaan joulutressistä ja on ehtinyt väkertämään vaikka mitä joulujuttuja. Eilen leivottiin piparitalo ja tänään taidan noutaa kuusen valmiiksi. Viimme vuonna meillä oli ensimmäistä kertaa kuusi Bauhaussista ja olkoon joku ulkolainen kuusi, mutta oltiin super tyytyväisiä. Vaikka pakkasta oli yli -20 ja kuusi piti tuoda suoraa sisälle ei se varisuttanut neulasia ja oli todella tuuhea ja vankka oksainen. Lisä-pojoja siitä helposta kuljetuksesta siinä pussukassa-

Ihanaa joulun odotusta kaikille. Tehdään mitä ehditään, mutta ennen kaikkea nautitaan, eikä tressata... eikö niin?

Paketointi

Meiltä tänä jouluna lähtevät paketit ovat valkoisia.

Voi sitä joulun lahjapaperi vuorta, joka on lykättävä sekajätteeseen.

Nämä paperit saa laittaa paperinkeräykseen, koska ovat ihan normaalia paperia.

Töistä jäänyttä yli jäämää, joka on menossa paperinkeräykseen, mutta nyt kiertää meidän lahjojen kautta.

Naruna käytin paperinarua ja somisteena taikataikina kuvioita.

Näin taidetaan mennä tulaivaisuudessakin. Voisi hankkia lisää leimasimia, joilla paperia somistaa. kaunista on puhtaan valkoisenakin.

Meidän tytöt tulevat saamaan, jopa kierrätettyjä lahjoja. Sillä tiedän mitä on tulossa, koska ehkä se on sellainen asia ettei kaikille tohdi vanhaa antaa. Me otamme ilolla vastaan!

Täytyy  vielä kertoa, että paketointi on joulupuuhista minulle niitä vastenmielisimpä.

Olisi ihana antaa kauniita paketteja, mutta jostain ihme syystä minä en vain oikein siitä puuhasta pidä.

Enkelin siivet

Eilen meidän joulupajassa syntyi enkelin siipiä.

Ihan vain tiimarin käsintehdyntä paperista leikkaamalla.

Tullaan ripottelemaan vähän sinne sun tänne ja ainakin joulupöydän somistukseksi

Testiversiot, jotka tehtiin teellä vanhennetusta paperista roikkuu narulla tyttöjen makuuhuoneen verhotangosta.

Sopiva "mulla ei oo mitään tekemista"-puuha. Ei synny edes isompaa sotkua ja vaadin suojaamista.

kuivaus

Taas on taivaalta satanut pari päivää rännänsekaista vettä ja vaatteet kosteina on saanut tytöt hoidosta hakea. Saa miettiä miten niitä taas kuivaa.

Olen virittänyt ikean suihkutangon kodinhoitohuoneen seinien väliin. Sopivan huomaamaton, mutta jouduin laittamaan toisen pään ovenkaarmin päälle, että pysyy.

Hengareiksi etsin äidin kaapista varmaan seitsemänkymmentä luvulta peräisin olevia hengareita. Vaatteet roikkuu kuitenkin niissä vain hetken ja on kivempi katsella tyhjänä.

Asusteille virittelin pesulahengariin pyykkipoikien avulla kuivaustelineen (en oikein tykkää niistä muovivirityksistä)

Tässä kuivaa miehenkin paidat, eikä silti haittaa liukuovikomeron käyttöä.

Pomput

Meidän esimmäiset Pompdeluxit kotiutui viime viikon lopulla.

Heti niistä tuli tyttöjen ja minun lemppareita. Eilenkin olivat päiväkodissa päällä.

Tämä eka tilaus mentiin hyvin pitkälle trikoo - farkkulinjalla.

Esikoinen jota kaikki kiristää ja kuristaa on ihan innolla pitänyt pillifarkkujaan. Nuorempi taas tykkää, että on jotain jännää vaatteessa ja hän saikin farkkuhaalarin ja -mekon. Muu tilaus sisälsi leggareita, trikoopaitoja ja sukkia, sekä tuon aijemman postauksen mekot.

Ensi kerralla sitten neuletakkeja ja muita housuja.

Parhaat kaverit

Joulumekot

Pengottiin tyttöjen kanssa mekkokaappia, että mitäs sieltä jouluksi laitettaisiin päälle. Meillä saatetaan pyörähdellä juhlamekko päällä vaikka tavallisena arki-iltana jos siltä tuntuu.

Nuorempi halusi toimia mallina

Meillä on näitä mekkoja ollut kolme kappaletta eri sävyissä. Ensimmäinen olin vanhemmalla päällä pikkusiskon ristiäisissä. Nämä ovat olleet todella monessa mukana ja ovat sitä yhä.

 Perinteinen joulumekko alusmekon kera.

Olivat viime jouluna aattona päällä ja nyt ehkä sitten mummolaan joulupäivänä puemme nämä.



Tässä se taannoinen kirppislöytö. Menee varmasti legginssien ja trikoopaidan kanssa vaikka päiväkotiin

Po.Pin neulemekko (viimme vuoden mallistoa), rennompaan menoon, vaikka päiväkodin joulukirkkoon.



Aatto ollaan oman pikku perheen kannsa kotona ja ajateltiin laittaa nämä Pompdeluxit tuunattuna valkoisella silkkinauhalla. 

Parasta kuviss oli neitosen ilveily, joka jää nyt vain meidän omaksi iloksi ja huvitukseksi ; )

Jouluiset muistamiset päiväkodin hoitajille

Olin kirjoittaa, että muistamiset päiväkodin tädeille, mutta molemmilla on mieshoitajat päiväkodissa.

Tällaiset pienet muistamiset me viedään päiväkotiin tänä jouluna.

Ne samaiset magneettikortit ja

Pentikin jouluiset tiskiliinat - niillä on takuulla käyttöä joka taloudessa.

Kortit on helppo sujauttaa tuohon "vyön" alle ja siihen on helppo myös merkata lahjan saaja.

Lahjapussujoissa voipi tytöt sitten kiikutta ne ihan huipuille hoitajilleen.