Amalian Helmiä

27. marraskuuta 2016

Rusettiheijastin

Minulla on mielikuva, että näin jossain kuvan rusettiheijastimesta ja se ajatuksiin pyörimään. Joulumarkkinoiden jälkeisessä askarteluinnostuksessa kaivelin askartelutarvikelaatikkoa ja sieltä käteen sattui heijastin kangasta ja pakettirusetti, sekä lisäksi muistin ompelukassissa olevan rintaneulan taustoja.


Niimpä syntyi hetkessä tytöille rusettiheijastimet!

Purin pakettirusetin ja osia mallina käyttäen leikkasin rusetin osat. Heijastin kangas (sellainen "paikkakangas", jota saa merketeistakin) riitti juuri kahden rusetin päällimäiseen osaan. Tausta "nauhat" leikkasin valkoisesta askarteluhuovasta.


Liimasin heijastin kankaan lakanakankaaseen.

Jättäen päät liimapinnalle, ilman kangasta.

Näin pystyi liimaamaan päät rusetiksi.

Heijastin kankaasta jääneellä soirolla kiinnitin vielä rintaneulan kiinni rusettiin

Hetkessä valmis!





Valkoinen sunnuntai


 Nyt ovat olleet mitä parhaimmat talvikelit, sopivasti lunta ja pikku pakkanen. Eilen olimme paikallisilla joulumarkkinoilla. Tilauksesta saatiin nämä ihanat ilmat, joskus markkinoilla on satanut vettä, joskus taas paukkunut kova pakkanen. Eilen oli esikoinen luokkansa kojulla myymässä mm. linnunpönttöjä, minä esittelemässä marttatoimintaa, välillä nuorempi tytöistä pikkumarttana mukana, mies oli viikolla kokoamassa kojuja ja pojat nauttivat tunnelmasta mummon ja isotädin kanssa.
Ihana vastapaino black fridaylle, joka sai aikaan kaikelle mainostuksella minussa vastareaktion ja kuulemani mukaan monessa muussakin. Kymmenet jos melkein sadat mainosmailit sai mennä suoraa roskakoriin. Tuossa meidän Halppiksessa toki pyörähdin, kuten oltaisiin käyty muutenkin. Illan irtokarkkialekin jätettiin hyödyntämättä. Leluhyllyt toki kierettiin jos siellä olisi ollut jotain lahjatoivelistalta.
Myyjäiset sytyttivät minulla askarteluinnon ja piti illalla puhaltaa pölyt askartelulaatikoista. Ensi viikonloppuna on Oulussa naisten joulumessut, joissa olemme käyneet perinteisesti tyttöjen kanssa.
Tänään ollaan ulkoiltu ja jouluvalojakin viritelty. Isosisko kuvasi sisaruksiaan, voisikohan pukki tuoda äidille uuden kameran niin tyttö saisi tuon vanhan.










22. marraskuuta 2016

Pääkalloja paidoissa ja joustavia farkkuja

En saanut tälle syksylle mahtumaan kalenteriin Silverjunglen kutsuja, vaikka olisin niin tahtonut. Sitten alkukauden naapurin kutsujen jälkeen on tullut monta lisäystä ja onneksi päästiin niitäkin hypistelemään esittelijän avoimissa ovissa, Marraskuussa olisi ollut alet naistenvaatteista, silti tilaukseen lähti vain vaatteita lapsille. Miesten tähti t-paita jäi vähän mietityttämään...

Eilen sain paketin ja pojan piti saada "merirosvopaita" heti päälle. Ennestään pojalta löytyy Silverjunglen pääkallo t-paita ja se on ehdottomasti tähtien jälkeen heti yksi suosikki paidoista.
Tytöille tilasin vähän jännityksellä farkut, mutta nehän ihastui näihin. Farkut ihastuttivat pehmeydellään ja joustavuudellaan. Lisäksi tilasin vähän kuin äidin ja tyttöjen yhteiseksi lakiksi tuon villalippiksen. Saa nähdä miten käy, saako äiti tätä päähänsä enää laittaakkaan. Tämä lakki ei kutita ollenkaan, kun sisällä on trikoovuori, mutta takuulla lämmin.














20. marraskuuta 2016

Viidakkosyntymäpäivät


 Tänään juhlimme pojan 4-vuotis syntymäpäiviä viidakkoteemalla. Meidän tiikerifani keksi itse, että haluaa viidakkosynttärit. Tarjoilut oli brunssi meiningillä, jonka taas keksin ystävän tytön taannoisilta juhlilta.

Ensin tarjolla oli hedelmiä, kasviksia, suolapalaa mm. lohinappeja, kinkkupiirakkaa ja lihapullia.
Jälkkäriksi pojan itse ideoima täytekakku ja muffineita krokotiilin muotoon aseteltuna. Minä en ole innostunut puhalluttamaan kakkukynttilöitä, vaan kynttilät ovat olleet erikseen. Tänä vuonna kakkua koristi numeron muotoinen sädetikku. Hyvin teki tarjottavat kauppansa, vaikka tytöt epäilivät tällaisen melko herkuttomien synttäreiden suosiota.

Meidänkään astiat eivät tälle joukolle riitä, joten lapsille varasin kertakäyttöastioita. Viidakko teemalla olevat astiat löytyivät Tokmannilta, Sieltä löytyi myös kertakäyttöliina, jonka tehtävät ja värityskuvat lapset piirsivät juhlien lopuksia - kiva idea! Muuta ohjelmaa eivät serkukset ja kummien lapset juuri tarvinne. Toinen tytöistä teki kasvomaalauksia nuorimmille

Koristeluksi riitti lelulaatikosta ja lahjakassista pöytään nostetut eläimet. Lisäksi tytöt leikkasivat pöydälle ja seinälle lehtiä.

Lahjat neljä vuotiaalla olivat aika ryhmä hau painotteiset - tuossa juuri nuorempi itkee Ryhmä hau lautasen päältä. Monenelaista lelua tuli, mutta alun innostuksen jälkeen suosikiksi nousikin batman t-paita irrotettavalla viitalla ja palomies Sami palapeli.

Nyt voidaan alkaa odottamaan joulua ja tytöt tuolla jo kyselevät joulukoristelaatikkoa. 



Käärmekurkku viidakkosyntymäpäivillä





Vieraita odotellessa saattoi leikkiä pöytäkoristeilla


Syntymäpäivä brunssi
Värityskuva kertakäyttöliina








Krokotiilimuffinssit

Numero sädetikku

17. marraskuuta 2016

Tyttöjen suosikkivaatteet

Tällä hetkellä meidän yksitoista - ja yhdeksänvuotiaan lempivaatteet ovat pehmeät housut tai paksut legginsit erilaisilla koristetikkauksilla, vetoketjuilla ja nahkapaikoilla.


Viimeisimmät leggingsit pehmeällä fleesesisävuorella, ostettiin Lindexiltä.
KappAhallin housut ovat olleet kovalla käytöllä.  
Suositut ovat myös Stockmannin harmaat Bellin Joggerssit.





Yläosana on joko neuletakki Pompdeluxin rib-paidalla tai yksinkertaisen rennot, vähän laatikkomalliset neulepaidat.
Printit eivät ole tyttöjen suosiossa, mutta hento teksti menettelee kuten tässä KappAhallin suorahelmaisessa neulepaidassa.


Pitsejä ei ole vielä kesän jälkeen unohdettu, mutta hieman ehkä vähentyneet. Hennon mintun värisessä paidassa pitsisomisteita on vain olkapäillä.



HM.n harmaan pitkän neuletakin voisin ottaa vaikka itselleni.


Mukava päällä on myös roosa collegepaita tähdillä, jossa on pidempi takaosa, kuin etuosa.






13. marraskuuta 2016

Kodinhoitohuoneen (ilmainen) muutos toimivammaksi


Välillä olemme haaveilleet uuden kodin rakentamisesta. Tätä kotiahan emme ole itse rakentaneet, vaan ostaneet lähes valmiina. Eniten haaveilen, että saisi itse suunnitella pyykinhuolto ja muut kodinhoidolliset tilat, sekä eniten huomioisin tilojen toimivuuteen.
Nyt on kuitenkin tyytyminen vanhaan, kun ei ole sopivaa tonttia ja muuten resursseja sellaiseen urakkaan.

Meidän kodari on peruspötkylä ja pieni koppi. Ennen siinä oli toisella sivulla kaksi ylä- ja alakaappia ja koko seinän pituinen taso. Toisella puolella pyykkitorni ja kaksi korkeaa kaappi, pyykki- ja siivouskaapit.
Päätyyn laitatettiin jo ennen muuttoa liukuovikaapit. Ehyttä seinää jäi reilu metri koko tilaan. Siihen jossain vaiheessa laitettiin naulakko "arkivaatteille". Ne siitä ihanasti näkyivät suoraa olohuoneeseen jos kodinhoitohuoneen ovi jäi auki. Jossain vaiheessa poistettiin taso siitä kohtaa missä ei ollut enää kaappeja, vain pelkkää tasoa. Siihen koloon saatiin pyykkitelineelle paikka. Kolo vain oli heti ulko-oven suussa ja naulakko huoneen perällä.. eli kurakengissä talsittiin ihan huoneen perällä. Puhdaspyykki taas saattoi tipahtaa siihen mistä juuri oli kävelty (eniten tätä ajatteli pientä vauvan pyykkiä pestessä).

Yhdellä automatkalla sain ahaa elämyksen, että voidaanhan ne olemassa olevat kaapit irrottaa ja uudelleen sijoittaa, kun ihan uusiksi ei huonetta raski laittaa.
Toivoin, että kodinhoitohuoneessa olisi arkieteinen ja lapset ovatkin tottuneet kulkemaan sen kautta. Kotiin tulo on huomattamasti mukavaa, kun eteisessä ei tule ensimmäisenä vastaan X -määrää kenkiä reppuja ja takkeja. Se tavararöykki tulee vastaan vasta kodarissa.
Pahimmillaan kapealla käytävällä on olleet lastenvaunut ja pyykkiteline. Pyykkiteline saatiin jo ensimmäisessä muutoksessa pois käytävältä.

Meillä ei pitkää tasoa kodinhoitohuoneessa tarvita. Minä viikkaan pyykit suoraa koreihin, joita on yksi joka huoneeseen menevälle pyykille. Vauvan hoitotasoakaan ei tarvita, joten toinen ylä- ja alakaappi systeemistä sai lähteä ja tilaan jäi vain alakaappi jossa on silitityslautamekanismi. Korkeat kaapit siirtyivät toiselle puolelle. 

Nyt käytävä avartui ja heti, kun tullaan ulko-ovesta on naulakkosysteemi. 
Pyykinkuivaustelineelle saatiin tilaa heti pyykkitornin viereen. Olohuoneeseen vievän oven edestä saatii naulakko pois ja siinä on toistaiseksi pojan huoneesta poistettu hylly, mutta lipasto on tähänetsinnässä.

Muutoksessa ei hankittu mitään uutta tai ehkä joku ruuvi ja naula. 


Miksi kodinhoitohuoneista tehdään tällaisia kapeita pitkuloita?




Nyt saa pyykit nostaa suoraa koneesta viereen pyykkitelineelle.
Huom... älkää haksahtako mustiin tai harmaisiin pyykkitorneihin... kun toinen rikkoutuu onkin vaikea löytää saman väristä. Odottelen tässä vähemmällä käytöllä olevan kuivausrummun loppumista, jotta saan tilalle taas perusvalkoisen koneen ;)

Arkinaulakko, jossa säilytetään vain aktiivikäytössä olevat vaatteet.
Tämä voisi olla isompi, mutta tällä mennään.
Koukut ovat kypärille, saavi ulkohousuille. pystynaulakkoon saa pojat ripustettua vaatteet itse. Poistetusta pöytätasosta saatiin taso, jossa on korit asusteille.Tason alle mahtuu vielä kenkäteline.
Muut ulkovaatteet säilytetään eteisessä liukuovikaappien takana tai kodinhoitohuoneen liukuovikaapissa. Eihän tämä mikään kaunistus ole, mutta tuntuu toimivan ja ajavan asiansa. Tällaista viritystä en siihen pääeteiseen ottaisi.


Asustekorit pipoille, hanskoille ja huiveille.







 Näkymä selkeytyi olohuoneeseen ja enää ei häiritse jos ovi jää auki. Seinälle laitettiin viikonpäiväliitutaulutarrat ja rasioissa on tyttöjen avaimet, sekä otsalamput.

Lyhyt taso riittää ja nyt ei tule kasattua rompetta tasolle. Pyykkikaappi siirrettiin suoraa vastapäätä pyykkikonetta ja näin pyykit saa suoraa sieltä koneeseen.



Eihän tämä ole mikään kaunistus, mutta nyt toimii huomattavasti paremmin.



7. marraskuuta 2016

Pakkaspojat

Viikolla ei saa otettua juuri kuvia, koska on pimeää. Kun lähtee on pimeää, kun kotiutuu on pimeää.
Viikonloppuna otin muka kuvia meidän uudelleen organisoidusta kodinhoitohuoneesta. Tuo kamera on tulossa tiensä päähän ja objektiivi johon saisi mahtumaan jonkunlaisen käsityksen pienestä tilasta heitti veivinsä jo joku aika sitten. Nyt ei siis tule hehkutusta tuosta kodarista. Vaikka täytyy todeta samaan hengen vetoon, että on meillä mennyt vessakin uusiksi, mutta sinne mahtuu vielä vähemmän.
Pihalle mahtuu ja viikonloppuna olikin ihanat ulkoiluilmat, kun maakin sai pienen lumipeitteen.
Poikien haalarit on oikein kotiäidin lompakon riemu, kun löysin juuri oikean kokoiset puvut kevään viimeisistä alennusmyynneistä. Ne on Lassietecit, joista meillä ei ole aikaisempaa kokemusta. Muutaman käyttökerran perusteella ovat mukavan malliset ja jotain särmää tuo vino vetskari ja erityisesti olen aina tykännyt suorista lahkeista lumilukolla. Nämä vaan jouduttiin pukemaan jo silloin, kun ei vielä ollut kunnolla pakkasta ja kangas tuntuu lähes imevän kuraa itseensä. Lika ei lähde mihinkään huuhtelemalla - eli ovat lumen ja pakkaskelin puvut.