Amalian Helmiä

Näytetään tekstit, joissa on tunniste koti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste koti. Näytä kaikki tekstit

15. helmikuuta 2017

Punavihreämustan lastenhuoneen uudet päiväpeitteet


Itse en ole toistaiseksi juuri ehtinyt tekemään käsitöitä, mutta onneksi mummo on innostunut ompelusta jäätyään eläkkeelle (eläkepäiviä siis odotellessa).
Ostin joskus Metsolasta punaista ja vihreää bambipuuvillaa ajatuksena ommella niistä tytöille jotain. Tytöt ovat kasvaneet ohi retrosta ennen, kuin ehdin ajatustani toteuttamaan. Mummo aikoi ommella pojille uudet päiväpeitteet, joten sain kulutettua kangasvarastoani niihin.
Niistä tuli täydelliset poikien huoneeseen. 
Isoveli vasta nukkuu täällä, vaikka pikkuveikalle on lähes samanlainen sänky äidin ja isän huoneessa. Isoveikka meinasi, että meidän parisänky on isin, äitin ja pikkuveikan - totta :)

 Jos saisin sommiteltua taulut seinälle, niin hyllyille jäisi enemmän tilaa koristeille.



Nuorempi siskoista on koulussa tehnyt juuri poikien huoneeseen sopivia juttuja.

 Uudet päiväpeitteet
Pari tilkkua on samasta Ikean kankaasta kuin verhot

Metsolan Bambia.

Poikien keittokomero - punamustaa tietysti ;)



14. helmikuuta 2017

tyylikäs vahakangas lapsiperheen pöydällä

Aikoinaan tyttöjen ollessa pieni, en tajunnut suojata pöytää tarpeeksi hyvin. Nyt pöytä olisi hiontaa ja uudelleen käsittelyä vailla. Sillä aikaa, kun mietin uutta pöydän väriä, niin pöydällä on oltava aina liina. Kauniita vahakankaita ei tahdo millään löytyä. Useimmat liinat ovat kerniä ja niitä ei ole niin helppo pitää puhtaana mitä kunnon vahakangasta. Jyskistä onneksi löytyi useampikin meidän tyyliin sopiva vahakangas. Tätä kuviota meillä on jo toistamiseen, kun nuorimmainen taiteili vanhaan liinaan oman luomuksen äidin pöydälle unohtamallaan merkkaustussilla - sehän ei lähde millään pois. Onneksi näillä on hintaa nyt vain 4euroa/metri, joku Marimekon kerniliina olisi voinut harmittaa enemmän. Ostin kevättä ajatellen myös samalla kuviolla olevan, mutta vaalean petroolin liinan.







Meillä on nuorimmaisella vatsa sekaisin, joten jäätiin poikien kanssa kotiin. Päiväunien aikaan on äidilläkin aikaa blogata ja kaivella vanhoja kuvia, kun isoveikka askartelee vieressä.

13. marraskuuta 2016

Kodinhoitohuoneen (ilmainen) muutos toimivammaksi


Välillä olemme haaveilleet uuden kodin rakentamisesta. Tätä kotiahan emme ole itse rakentaneet, vaan ostaneet lähes valmiina. Eniten haaveilen, että saisi itse suunnitella pyykinhuolto ja muut kodinhoidolliset tilat, sekä eniten huomioisin tilojen toimivuuteen.
Nyt on kuitenkin tyytyminen vanhaan, kun ei ole sopivaa tonttia ja muuten resursseja sellaiseen urakkaan.

Meidän kodari on peruspötkylä ja pieni koppi. Ennen siinä oli toisella sivulla kaksi ylä- ja alakaappia ja koko seinän pituinen taso. Toisella puolella pyykkitorni ja kaksi korkeaa kaappi, pyykki- ja siivouskaapit.
Päätyyn laitatettiin jo ennen muuttoa liukuovikaapit. Ehyttä seinää jäi reilu metri koko tilaan. Siihen jossain vaiheessa laitettiin naulakko "arkivaatteille". Ne siitä ihanasti näkyivät suoraa olohuoneeseen jos kodinhoitohuoneen ovi jäi auki. Jossain vaiheessa poistettiin taso siitä kohtaa missä ei ollut enää kaappeja, vain pelkkää tasoa. Siihen koloon saatiin pyykkitelineelle paikka. Kolo vain oli heti ulko-oven suussa ja naulakko huoneen perällä.. eli kurakengissä talsittiin ihan huoneen perällä. Puhdaspyykki taas saattoi tipahtaa siihen mistä juuri oli kävelty (eniten tätä ajatteli pientä vauvan pyykkiä pestessä).

Yhdellä automatkalla sain ahaa elämyksen, että voidaanhan ne olemassa olevat kaapit irrottaa ja uudelleen sijoittaa, kun ihan uusiksi ei huonetta raski laittaa.
Toivoin, että kodinhoitohuoneessa olisi arkieteinen ja lapset ovatkin tottuneet kulkemaan sen kautta. Kotiin tulo on huomattamasti mukavaa, kun eteisessä ei tule ensimmäisenä vastaan X -määrää kenkiä reppuja ja takkeja. Se tavararöykki tulee vastaan vasta kodarissa.
Pahimmillaan kapealla käytävällä on olleet lastenvaunut ja pyykkiteline. Pyykkiteline saatiin jo ensimmäisessä muutoksessa pois käytävältä.

Meillä ei pitkää tasoa kodinhoitohuoneessa tarvita. Minä viikkaan pyykit suoraa koreihin, joita on yksi joka huoneeseen menevälle pyykille. Vauvan hoitotasoakaan ei tarvita, joten toinen ylä- ja alakaappi systeemistä sai lähteä ja tilaan jäi vain alakaappi jossa on silitityslautamekanismi. Korkeat kaapit siirtyivät toiselle puolelle. 

Nyt käytävä avartui ja heti, kun tullaan ulko-ovesta on naulakkosysteemi. 
Pyykinkuivaustelineelle saatiin tilaa heti pyykkitornin viereen. Olohuoneeseen vievän oven edestä saatii naulakko pois ja siinä on toistaiseksi pojan huoneesta poistettu hylly, mutta lipasto on tähänetsinnässä.

Muutoksessa ei hankittu mitään uutta tai ehkä joku ruuvi ja naula. 


Miksi kodinhoitohuoneista tehdään tällaisia kapeita pitkuloita?




Nyt saa pyykit nostaa suoraa koneesta viereen pyykkitelineelle.
Huom... älkää haksahtako mustiin tai harmaisiin pyykkitorneihin... kun toinen rikkoutuu onkin vaikea löytää saman väristä. Odottelen tässä vähemmällä käytöllä olevan kuivausrummun loppumista, jotta saan tilalle taas perusvalkoisen koneen ;)

Arkinaulakko, jossa säilytetään vain aktiivikäytössä olevat vaatteet.
Tämä voisi olla isompi, mutta tällä mennään.
Koukut ovat kypärille, saavi ulkohousuille. pystynaulakkoon saa pojat ripustettua vaatteet itse. Poistetusta pöytätasosta saatiin taso, jossa on korit asusteille.Tason alle mahtuu vielä kenkäteline.
Muut ulkovaatteet säilytetään eteisessä liukuovikaappien takana tai kodinhoitohuoneen liukuovikaapissa. Eihän tämä mikään kaunistus ole, mutta tuntuu toimivan ja ajavan asiansa. Tällaista viritystä en siihen pääeteiseen ottaisi.


Asustekorit pipoille, hanskoille ja huiveille.







 Näkymä selkeytyi olohuoneeseen ja enää ei häiritse jos ovi jää auki. Seinälle laitettiin viikonpäiväliitutaulutarrat ja rasioissa on tyttöjen avaimet, sekä otsalamput.

Lyhyt taso riittää ja nyt ei tule kasattua rompetta tasolle. Pyykkikaappi siirrettiin suoraa vastapäätä pyykkikonetta ja näin pyykit saa suoraa sieltä koneeseen.



Eihän tämä ole mikään kaunistus, mutta nyt toimii huomattavasti paremmin.



15. syyskuuta 2016

Tilliä maljakossa


Meidän kasvimaan yritys ei tänä kesänä ollut suuri menestys. Joku kaalikääriäinen iski niin hartaasti odottamaani lehtikaaliin ja rucolaan, sekä joku ehti muihinkin salaatteihin ennen lautaselle pääsyä. Tilli menestyi, mutta sitä ei ihan mahdottomasti tule käytettyä.
Napsin kuitenkin ylikasvaneesta tillistä kukintoja maljakkoon. Se ei ollut yhtään hullumpi näky maljakossa.
Tänään siivouspäivän kunniaksi taidan käydä napsimassa uudet tillit maljakkoon.






2. heinäkuuta 2016

Oodi Sarvikselle

Eilen innostuimme lähtemään Raaheen Pekanpäiville. Eniten kiinnosti Apteekkimuseo ja Soveliuksen talo, jotka eivät ole kuin tällaisina päivinä auki. Toki piti käydä syömässäkin ja siksipä toinen ruoka muuttui yhdistetyksi iltapalaksi - illalliseksi pihakeittiössä.
Kasaillessani iltapalaa Sarviksen kuppeihin, en voinut olla näkyä ihastelemattani ja toki muutama kuva piti näystä ottaa. Tässä ei ole kuin osa Sarvisistani.
Näillä on kätevä kuskata isompikin iltapala keskeittiöön pinottavuuden ansiosta. Ei tarvitse montaa kertaa keittiön ja Hommin väliä ravata, että saa kaikki pöytään.
Joskus vielä kasaan kaikki Sarvikseni läjään ja otan kuvan, vaikka ihan omaksi ilokseni.









20. huhtikuuta 2016

Askartelutarvikkeiden säilytys kädenulottuvilla



Meidän poju on kova askartelija. Hän viihtyy pitkään pöydän ääressä leikaten, maalaten, tehden hamahelmillä tai piirtäen. Suosikkipuuha on ehdottomasti muovailu. Olen tehnyt itse muovailuvahaa ja sitä voittanutta ei ole vaikka useammasta muovailuvahasta onkin kokemusta. Ohje itse tehtyyn muovailuvahaan löytyy tästä postauksesta. 

Askartelutarvikkeiden on löydyttävä läheltä. Pojun askartelu tapahtuu keittiönpöydän ääressä äidin silmien alla, vaikkei aina äidin apua tarvittaisikaan.
Askartelutarvikkeet säilytetään meillä keittiön penkissä.  Nykyisessä penkissä on nukkunut lapsuudessa lasten pappa ja sittemmin meidän esikoinen. Keittiöstä sai väistyä ikean penkki pihakeittiöön tämän tieltä, kun tytöille tuli kerrossänky.
Viimme kesänä maalasin penkkiin liimapuulevystä kannen ja nyt se kätkee sisäänsä muovailuvahat, maalausvehkeet, hamahelmet jne. Minun askartelutarvikkeet on tuolla ompelutarvikkeiden kanssa samassa ja tyttöjen ennemmän taitoa vaativat kuten pienet helmet ovat tyttöjen lipastossa. Tytötvjoutuvat toistaiseksi tekemään helmeilyt suljettujen ovien takia, ettei nuorimmainen vetelisi niitä mahaansa.








14. huhtikuuta 2016

Arkiastia

Meillä on ollut pitkään arkiastioina jostain 80-luvulta olevat mustat kahdeksan kulmaiset astiat + jotain mustavalkoisia astioita. Talvella päätin pistää arkiastiat uusiksi vaikka vanhatkin oli ihan kivat. Mää en oo oikein syttynyt muumiastioille vaikka ne on lapsille mukavia lahjoja olleetkin. Ajatus uusiat astioista lähti muumiastioista, että hankitaan niiden rinnalle teemaa, kun ne sopivat muumien kanssa yhteen. Kuinkakohan monessa perheessä syödään teemoista - 50%???

Kannatti uusia ne synkät mustat astiat. Nyt on jokapäiväinen ilo kattaa nämä valkoiset astiat pöytään. Älkääkä unohtako niitä Sarviksia niitä käytetään päivittän.

Kuvat on viikonlopun aamupalalta jolloin saadaa kaikki yhtäaikaa aamupalalle. Arkena vaihtelee ammupalan kokoonpano ja päivällisellekkään nälkäiset ei jouda isää odottaa kotiin.
Loppuun vielä muutama kuva meidän ilveilijästä.



Pojat aamupalalla

Arkiastiat, Iittalan Teema









30. maaliskuuta 2016

Väriä pilviseen päivään astiakaapista

Minun eilisen ompelun aikana tytöt olivat tyhjentäneet tiskikoneen. Tyttöjen jäljiltä kaapit on aina tipotop (toisin, kun ehkä isukin, joka mielellään tekee tämän minun inhokki kotityön). Kauaa ei kaappi varmaan näin ole, koska pikku veijari tykkää tämän aina tyhjentää.
Piti ihan kuva ottaa tästä retrosieluani hivelevästä näystä ja samalla napata kuva myös tlisesta kaapista jossa majailevat retrot tarjoulu astiani. Vielä minä nuo lastaan kaikki Sarvikeni tuohon esille ja nappaa kuvia vaikka ihan omaksi ilokseni.
Väriä tähän sateiseen päivää!!!

Vaikka tätä ei sisustusblogikastiin lasketa, niin tei uuden tunnisteen "Amalian aarteet", jonka alle kirjaan aarteitani - jotka ei nyt tässä tapauksessa ole lapsukaiset, vaikka ne niitä tärkeimpiä ovatkin.







Amalian helmiä: facebookissainstagramissa ja bloglovissa

24. maaliskuuta 2016

Hyvää pääsiäistä!

Tänä vuonna lapset eivät ole tuoneet vielä ainakaan pääsiäisaskartelujaan kotiin. Poika toi itse kylvämänsä pääsiäisruohon ja sen kasvua olemme yhdessä ihmetelleet. Tänä vuonna kylvin meidän pääsiäisruohon kananmunan kuoriin ja laitoin ne tyhjään munakennon puolikkaaseen - ompahan ainakin erilainen. Lasten työt ja askartelut ovat osa kotia, sekä sisutusta ja varsinkin lasten - ja makuuhuoneissa niitä on. Jääkaapin ovessa on vaihtuva taidenäyttely.
Pienimmän takia ei pöydillä juuri koristeita ole jos nyt muutoinkaan koristeita juuri esillä pidän, kun minusta ne on niin työläitä siivottavia. Joten kuvissa oleva asetelma olohuoneen pöydällä on silkkaa lavastusta- tosin helppo tuollainen vadilla oleva asetelma on pienen tieltä turvaan nostaa. 

Hyvää pääsiäisen aikaa kaikille!









Amalian helmiä: facebookissa, instagramissa ja bloglovissa