koululaisen paitapusero

Molemmilla tytöillä on omat makunsa vaatteiden suhteen. Minä koitan kuitenkin varovasti ohjaillen ja jarrutelle pitää tytöt vielä "pikkutyttöinä" ei vielä teineinä. Vanhempi ei halua räväyttää ja vaatteiden tunto on tärkeää. Nuoremmalle ei ole niin väliä miltä ne tuntuu ja hän keksii erilaisia asuja ja ompelutti minulla myös maastokuvioisen mekon, jossa piti olla olalla iso rypytykset. 

HM.ltä sohvatyynyjä tilatessa halusi tyttö kurkata nuorten tyttöjen osaston, jos sieltä löytyisi hänelle kauluspaita ja löytyihän sieltä. Vaikka aika ison tytön vaate kauluspaita on tilattiin  vaalea paita mustilla tähdillä. Heti se paketin kotiuduttua piti kouluun laittaa ja koulukaverit olivat kuulemma ihastelleet ;) 

Ikean retkellä

Tytöt on jo muutaman kuukauden puhuneet Ikeassa käynnistä. Meillä päin lähin Ikea sijaitsee ulkomailla, eli Haaparannassa. Pääsiäinen tuli vietettyä ihan kotosalla, joten viimme viikonloppuna oli Ikean reissu paikallaan. 

Tyttöjen ostoslistalla oli työtuolit ja laatikoita huoneeseensa. Päiväpeitteitäkin katselivat, mutta hyvää ei löytynyt. Tubettajien syyksi voin laittaa varmaan sen, että pari viherkasviakin meille kotiutui (vaikka muutama vuosi ne ihan taktikoidusti tapoin).

Omalla listalla oli uusi eteisen matto, kun tässä  taannoin tuli tehtyä sama moka toistamiseen ja ostettua musta matto. Ilman jonkin sortin säilyttiä ei Ikeasta voi lähteä ja niitähän taas siis kärryyn lastattiin.

Parasta lystiä on tietysti ihastella sisustettuja huoneita ja ne olivat viime kerrasta muuttuneet. Itse taas kerran ihastelin keittiöiden nokkelia ratkaisuja ja huokaan syvään, kun oman roskakaapin avaan.

Eikä Ikean reissu ole mitään ilma lihapullia.

Tytöt ottivat kameran mukaan ja pitkät pätkät reissua videoivat, mutta en nyt niitä julkaise. Valtaosa kuvista onkin tyttöjen ottamia. Eipä tarvinnut minun reissun jälkeen koskea ruuvariin, kun kokosivatkin tuolinsa ja lootansa ite ennen, kun kissaa ehdi sanomaan.

Lapsi parat tai ehkä sittenkin äiti parka

Naapurin bloggaus lapsen sairastelusta sai taas ahdistuksen nousemaan.

Me ollaan molemmat miehen kanssa pendelöijiä eli toisella paikkakunnalla töissä mitä asutaan, kuten varmasti todella moni muukin. Työpäivän pituus on 8-16 ja 9-17 + reissut, edustukset ja muut ylityöt.

 Normaali päivänä aamulla kotoa lähdetään klo 7 ja palataan kotiin klo 17.00 - HURJAA!!!!

Minä olin aikoinaan tyttöjen välissä töissä ja tein 6 tuntistä päivää ilman ruokatuntia. Tyttöä hoiti juuri päiväkodista eläkkeelle jäänyt mummi. Minä painelin töihin klo 7 ja tyttö jäi nukkumaan. Eivät ehtineet muuta kuim aamupalan syödä ja ulkoilla, sekä lounaan syödä, kun olin kotona. Mies oli silloin samalla paikkakunnalla töissä, joten saatoin hyvällä omallatunnolla ajella töihin omaan tahtiini (kiitos liukuvan työajan).

Toiselta tytöltä palasin töihin vasta, kun hän oli kolmen vanha - eikä ihme, koska vastassa oli juuri nämä kymmentuntiset päivät. Kolme ja viisi vuotiaat pärjäsivät päiväkodissa hyvin. Päiväkoti oli ihana ja lapset tykkäsivät. Kyseessä oli uusi työpaikka, joten mitkään työajan lyhennykset eivät onnistuneet. Tätä kesti kaksi vuotta.

Kun esikoinen meni kouluun, aloimme kulkemaan karusti peräkanaa kahdella autolla töihin. 

Tilanne oli silloin sellainen, että mies meni töihin puoli yhdeksäksi, eli vei tytöt aamupäiväkerhoon ja päiväkotiin kahdeksaksi. Minä olin painellut jo seiskaksi töihin, eli lähtenyt kotoa kuuden jälkeen...

Näin pääsin lähtemään töistä kolmelta ja hakemaan tytöt neljältä- lyhensimme tällä tavalla kahdella tunnilla tyttöjen päivää. Näin saattoi tehdä, vaikka oli ekologisesti ja taloudellisestikin kannattamatonta ajaa lähes sama matka töihin.  Tämä oli kuitenkin väliaikainen järjestely, kun olin jäämässä kolmen kuukauden päästä äitiyslomalle.

Poika meni päiväkotiin 1v 3kk ikäisenä - kymmenen päivää kuukaudessa ja äiti 50% työtä. Nykyään on nuo osittaiset kodinhoitotuet ihan eri luokkaa mitä esikoisen aikaan, jolloin sai 75euroa kelalta osittaista hoidontukea.

Ahdistuksen lykkää, kun miettii että tämä on jossain vaiheessa taas tulossa ja pelastajaa ei löydy syntyvästä vauvasta. Esikoinen  joskus sanoi, että pikkuveli on pelastanut hänet ip ja ap-kerhoilta.

Toisaalta olen lohduttanut itseäni, että pojat kun ovat koulussa isot siskot voivat ainakin osittain huolehtia heitä kouluun.
Tämä on varmasti vain äidin ahdistusta, hyvinhän ne lapset hoidossa pärjää ja hoito loistavaa, mutta miten pärjää äiti!!!

Toivottavasti, kun töihin palaan on mahdollisuus osittaiseen työaikaan ja etätyöhön.

Kaikki on vielä kohdaltani ihan auki. Palaanko vanhaan, vai johonkin uuteen - sen näyttää tulevaisuus.

Näitä avauksia tulee harvoin täällÄ tehtyä, mutta jospa tämä ahdistusta helpottaisi.

Välikausivaatteiden sovittelua

Tässä oli jo niin lämpimiä ilmoja, että lumi suli silmissä ja näytti uhkaavasti siltä, että kohta joutuu toppavaatteiden sijaan pukemaan jo välikausi vaatteita. Onneksi tänään oli taas pakkasen puolella ja toppavaatteet olivat edelleen perusteltuja. Minulla ei ole nimittäin yhtään hallussa tuo välikausivaatetus. Toki piha on edelleen lumen peitossa lukuun ottamatta kulkuväyliä, joissa on päässyyt jo potkumopoilla hurjastelemaan.  

Oli tosiaan tässä muutama jo niin lämmin päivä, että lämpöasteet näyttivät kaksi numeroisia lukuja plussan puolella ja me laitettiin kauppareissulle välikausi vaatteet. Samalla tuli testattua poikien viime syksyiset puvut, että mahtuuko. Isoveikan Pompdeluxin softshelli mahtuu ja jopa housutkin ainakin ensalkuun, mutta hänellä ei sitten taida muita välikausivaatteita olla tai tytöiltä taitaa olla jemmassa ruskeat Ticetin plain rainit - osaako sitä ruskeaa enää pitää?

Pikkuveikan pukukin näytti eka sopivalta, kunnes nostin autoon ja lahkeet nousi tuohon polven alapuolelle - eli lyhyet lahkeet - testataan sitten seuraavalla kerralla toista isoveikan vanhaa pukua ja tämä saa mennä jemmaan - en raaski tätä myydäkkään, kun oli niin ihana, vaikka uutta käyttäjää tälle ei tule.

Niin jos jotakuta kiinnostaa niin isoveikan pipo on Silverjunglen ja housut Jonathanin, sekä takki siis oli Pompdeluxin.

Pikkuveikan haalari on Reiman ja lakki Fredriksonin ja tumput on muuten omatekoiset ;)

Amalian helmiä: facebookissa, instagramissa ja bloglovissa

Väriä pilviseen päivään astiakaapista

Minun eilisen ompelun aikana tytöt olivat tyhjentäneet tiskikoneen. Tyttöjen jäljiltä kaapit on aina tipotop (toisin, kun ehkä isukin, joka mielellään tekee tämän minun inhokki kotityön). Kauaa ei kaappi varmaan näin ole, koska pikku veijari tykkää tämän aina tyhjentää.

Piti ihan kuva ottaa tästä retrosieluani hivelevästä näystä ja samalla napata kuva myös tlisesta kaapista jossa majailevat retrot tarjoulu astiani. Vielä minä nuo lastaan kaikki Sarvikeni tuohon esille ja nappaa kuvia vaikka ihan omaksi ilokseni.

Väriä tähän sateiseen päivää!!!

Vaikka tätä ei sisustusblogikastiin lasketa, niin tei uuden tunnisteen "Amalian aarteet", jonka alle kirjaan aarteitani - jotka ei nyt tässä tapauksessa ole lapsukaiset, vaikka ne niitä tärkeimpiä ovatkin.

Amalian helmiä: facebookissa, instagramissa ja bloglovissa

Pääsiäisen muuttuneet suunnitelmat

Meidän pääsiäiseksi tehdyt suunnitelmat muuttuivat, kun pienimmäinen tuli kipeäksi. Suunniteltu mökkireissu pilkkimisineen, hiihtoineen, kelkkailuneen, sekä uimisineen ja lasketteluineen vaihtui kotoiluun ja pariin otteeseen lääkärissä käyntiin.

Onneksi yleisvointi oli pienellä hyvä, vaikka kuvasaldo pääsiäiseltä oli lähinnä tilanne kuvia pienestä ja meidän syömisistä.

Ihan koko pääsiäistä ei ollut alunalkaenkaan tarkoitus mökkeillä, joten oltiin edes hiukan varauduttu pääsiäiseen. Nyt toki olisi olleet kaupatkin auki, mutta mää kuulun siihen kastiin, joka ei osaa pyhänä shoppailla. Toki jotain välttämätöntä käytiin hakemassa, kuten normi sunnuntainakin saattaa kävelyllä maitopurkin siepata.

Mökkeilyn tunnelmaa saatiin, kun syötiin ensimmäistä kertaa tälle vuotta tuolla meidän pihakeittiössä, Hommissa. Omalla pihalla ulkoiltiin ja tuli ainakin nautittua perheestä. Pääsiäisenä ei muutenkaan ole samanlaisia työllistäviä perinteitä kuten jouluna. Meillä ei ole oikein perinteisiä ruokiakaan pääsiäiseksi, kun mummon lammaskin jäi nyt välistä. Mämmillä herkuteltiin ja meidän perhe oikeastaan vasta tänä pääsiäisenä pääsi kunnolla mämmin makuun. Lisäksi tytöt leipoi persikkaisen täyskärin. Isoja koristelujakaan ei meillä ollut, mutta noihin pääsiäisruoho muniin ihastuin, joihin idea löytyi tietysti pinterestistä. Siirsin ne kivituikuihin koristamaan kattausta.

Hyvää pääsiäistä!

Tänä vuonna lapset eivät ole tuoneet vielä ainakaan pääsiäisaskartelujaan kotiin. Poika toi itse kylvämänsä pääsiäisruohon ja sen kasvua olemme yhdessä ihmetelleet. Tänä vuonna kylvin meidän pääsiäisruohon kananmunan kuoriin ja laitoin ne tyhjään munakennon puolikkaaseen - ompahan ainakin erilainen. Lasten työt ja askartelut ovat osa kotia, sekä sisutusta ja varsinkin lasten - ja makuuhuoneissa niitä on. Jääkaapin ovessa on vaihtuva taidenäyttely.

Pienimmän takia ei pöydillä juuri koristeita ole jos nyt muutoinkaan koristeita juuri esillä pidän, kun minusta ne on niin työläitä siivottavia. Joten kuvissa oleva asetelma olohuoneen pöydällä on silkkaa lavastusta- tosin helppo tuollainen vadilla oleva asetelma on pienen tieltä turvaan nostaa. 

Hyvää pääsiäisen aikaa kaikille!

Amalian helmiä: facebookissa, instagramissa ja bloglovissa

Kauniita juhlavaatteita

 Oletteko kurkanneet HM.n Sweet secret garden juhlavaatemallistoa?

Aivan älyttömän kauniita vaatteita! Meillä ei valitettavasti ole tiedossa tyttöjen synttäreitä kummempia juhlia, joten valitettavasti näihin ei saa tekemälläkään tarvetta. HM.ltä vaan tuli etsittyä kotiin jotain hempeää (en tiedä minkä pöpön olen saanut) ja eksyin näitä ihastelemaan. 

Niin kaunis tuo persikan väri, sekä nuo poikien pukujen hiekka ja vaaleansininen. Jospa se vaikka hääkutsut tupsahtaisi postissa ja näille syntyisi tarve.

Onko teillä kesäksi juhlia tiedossa?

Parkkitalo ja Pompdeluxin suosikit pojille

Poikien leikit menee välillä jo tosi hyvin yksiin. Yksi suosikki leikkikaluista on tuo parkkitalo. Parkkitalon tilasin Anttilasta isoveikalle kaksivuotis syntymäpäivälahjaksi.

Välillä toki pikkuveikka sotkee hienosti rakennetut leikit, kuten junarata hommista ei velipoika vielä perusta, mutta kotis ja majaleikit on tieysti autoleikkien jälkeen suosikeita.

Äidin suosikit on nuo poikien Pompdeluxin vaarinpaidat ja lökäpökät.

Pöksyttimet on olleet niin päiväkodissa, kun jopa joskus syntymäpäivillä. Piristystä niihin tuo nahkapaikat ja takataskut. Tykkään hurjasti niiden lökömallista ja vahvasta, sekä laadukkaasta kankaasta. Housut ei mene miksikään käytössä, kuten ei vaarinpaidatkaan. Tuonkin harmaan paidan olen ostanut käytettynä kaverilta ja se ei häviä yhtään meille uutena tulleeseen. Nytkin tilasin pojille vaarinpaidat sinisenä. Tämän kevään väreinä paidoissa on sininen, navy, valkoinen ja petrooli. Housuissa taas tumman sinen ja vaalean harmaa. Mahtaakohan noita harmaita jäädä aleen asti, kun ei tullut vielä kutsuilta niitä tilattua.

Virvon varvon

Postipoika toi meille saavillisen askartelutarvikkeita Tigerista. 

Kylläpä näistä kelpasi vitsoja virpomiseen vääntää, sekä askarrella pääsiäistervehdyksiä.

Paketissa oli sulkaa, teippiä, silkkipaperia, rautalakaa, liima, tarroja, munia, maalattava pupu jne.

Paketista paljastui jopa pussukoita, joihin laitettiin virpojien palkat.

Isompi halusi tehdä herkän kauniita vitsoja silkkipaperista ja paperinarusta. Norempi tytöistä taas pirteitä sulista, piipunrassista ja teipeillä. 

Aamupäivästä virpojat suuntasivat matkaan. Lähimpään naapuriin haluttiin ottaa mukaan jopa pikku pupu ja pikku nalle pääsi mukaan muihin lähimpiin naapureihin. Nallepuvun olen ommellut fleeseviltistä.

Mukavasti täällä on virpojia käynyt - vuosi vuodelta enemmän. Ensimmäisinä vuosina eivät virpoja meidän perälle eksyneet, mutta nyt naapurustossa on jo virpoja ikäisiä lapsia.

Askartelu tarvikkeet saatu