Amalian Helmiä

3. helmikuuta 2012

Äidin vanhoja leluja


Meidän tytöillä on paljon minun vanhoja leluja. Ne ovat olleet ihan yhtä mieluisia, kuin uudetkin. Viimeksi mummon varastosta kaivettiin barbit esille. Lelujen saanti on rajoitettu jouluun ja synttäreille. Ihan riittävästi niitä on siltikin kertynyt.


Nuo vanhat barbinvaatteet kestää paremmin mitä uudet. Hieman on barbien ulkonäkö muuttunut. Näillä ei ole niin rajua meikkiä.

Hääponini

Nukketalo sai hieman osumia, kun annoin sen liian aikaisin esikoisen leikkeihin. Pari vuotta se olikin nostetuna ylös, mutta nyt sillä osataan jo leikkiä sen arvon mukaisesti


Täällä nukkuu Ruusu nukkeni vanhassa sängyssään ja taitaa olla minun vanhat vaatteet päällä.

Se mitä vanhasta astiastostani on jäljellä.

Onko muilla ollut tällaista? Tytöt menivät hukkaamaan talosta tytön joulun aikaan tai sitten itse imuroin sen.




My little pony päiväkoti - muistan kuinka hartaasti pukilta sitä toivoin.


nukenvaunutkin ovat säilyneet hyvin.

Kiikustuolikin on minun peruja.

Jotain on säilynyt isiltäkin tytöille -

nämä merirosvot.

Eikä tässä todellakaan kaikki. Minulta on varmaan säilynyt kaikki lelut. Minäkin sain lapsena kavereihin verrattuna todella harkiten leluja ja se sama ajatelu on periytynyt eteenpäin.


27 kommenttia:

  1. Mulla on ihan sikana leluja äidin luona. Lähinnä pehmoja ja barbeja. En antanut niitä edes pikkusiskolle :D Hän sai pelkästään legot.
    Mut meillä ei poika varmaan barbeista innostu koskaan ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on vain pikkuveli niin hän ei olisi varmaan mitään lelujani halunnutkaan. Alkujaan toin niitä omaan kotiini turvaan. Perusnukeilla olen nähnyt poikien leikkivän.

      Poista
  2. Meiltä löytyy tuo samainen My Little Pony -vauvatalo, on minun vanha ja nyt tytöllä leikeissä, on kyllä aivan ihana <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei uskoisi, että on niin vanha - ihan samaa sorttia mitä nykyiset talot tai ihanampi.

      Poista
  3. Minulla on myös vanhoja leluja omassa lapsuudenkodissani, ja pidetäänkin ne siellä. Minultakin löytyy tuo samainen hääpony. :) Siihenhän kuului myös se tyttö, Megan, sekin on meillä tallella. Aarteisiini kuuluu myös Lundbyn vanha nukkekoti ja Fabuland-legot, muistaako joku vielä niitä??

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun äiti asuu pienessä rivarissa, niin oli heti tyrkyttämässä meidän lastentavaroita omiin koteihimme. Mummi on ihan jotain vaan jättänyt itselleen lastenlastne viihdykkeeksi.
      Sitä megania en muistakkaan - minkäköhän näköinen se on ollut. En myöskään teidä fabuland -legoja, mutta noissa merirosvoissa oli mielestäni legon merkki.

      Poista
    2. Meganilla oli vaaleanpuna-valkoinen mekko ja vaaleat hiukset. Voi olla että sotken johonkin muuhun Ponyyn, mutta muistan että se olisi tullut tuon hääponyn mukana.

      Fabuland-legot olivat sellaisia eläinhahmolegoja, joilla oli siis jonkun eläimen pää, esim. kissa, lammas, lehmä...Basic-Legotyylisiä. Sitten niillä oli keittiöt, kattiloita, paistinpannuja yms...Google-kuvahaulla löytää ainakin.

      http://www.google.fi/imgres?q=fabuland+lego&um=1&hl=fi&sa=N&biw=1280&bih=885&tbm=isch&tbnid=0tAkoJ4siobj2M:&imgrefurl=http://www.brickset.com/browse/themes/%3Ftheme%3DFabuland&docid=SlD9sTVZM3iwwM&imgurl=http://www.1000steine.com/brickset/images/0132-1.jpg&w=690&h=545&ei=KMArT53zE8jP4QTgzdSXDg&zoom=1&iact=rc&dur=414&sig=115625299852013411758&page=1&tbnh=156&tbnw=198&start=0&ndsp=20&ved=1t:429,r:1,s:0&tx=77&ty=71

      Poista
    3. Sen tiedän, että tuosta ponista on mennyt se sormus hukkaan, jopa harjakin on tallessa.

      Siis joo kyllä mää nuo fabulandit muista. Meillä ei ollut montaa noita ukkelia. Taidan olla niin vanha, että meidän ukot oli niitä jalattomia ja kädettömiä joilla oli vaan sellainen palikka alaosa. Vitsit oispa vieläkin noita!

      Poista
  4. Voi vitsit, meiltä löytyy melkein nuo kaikki! Nukenvaunut on mulla vaan sellaiset tosi stylet mintunvihreät, muuten samat.

    Voin allekirjoittaa kaiken. Mä olen myös saanut leluni ajatuksella ja toivoen, niistä on pidetty hyvä huoli. Samaa kovasti yritän opettaa omille tytöille. Mun äiti myös säilytti mun lelut ja kirjat, hitsit sitä osaa nyt arvostaa :). Lisäksi mun vanha pikkupöytä ja -tuolit on nykyisin meidän neideillä käytössä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoja myös on meillä vinopino lapsuuden kodista. Siellä vielä odottaa laatikollinen kirjoja. Kohta ne loput kirjat voisi tuoda kotiin, kun vanhempi lukee jo itsekseen kirjoja. Mulla oli just vaan nuo kaksi barbia ja kaksi ponia, muistan kun kaverilla oli 30 enkä voinut käsittää sitä - millon se ehtii niillä leikkimään?

      Poista
  5. Mun vanhempien luona myös kamala kasa vanhoja lelujani. Täytyykin niitä sieltä vähän käydä kollaamassa, jos vaikka tytölle löytyisi jotain kivaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannatan - tiedä mitä unohtuneita aarteita sieltä löytyykään

      Poista
  6. Tuosta koedasta tuli mieleen vanha kunnon polly pocket <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiiäkkö mää en tiiä noita vanhoja polly pocketteja. Minkälaisia ne oli? Tuosta koedasta muistan,että kaverilla oli puolet isompi.

      Poista
  7. Voi mulla oli varmaankin pelkkiä autoja, jotka on nyt veljeni pojalla! Nukke, sen sänky ja petivaatteet on meidän neidillä, ovat säilyneet hyvinä, kun en tainnut niillä kivinkan paljon leikkiä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taidettiin kirmailla ulkona niin paljon ettei lelutkaan kuluneet : )

      Poista
    2. Kyllä. Valinnan varaa oli tietty vähemmän, samoin rahaakin ja ulkona oli niiin paljon tekemistä (vaikka käpylehmillä ei leikittykään ;)

      Poista
    3. Lelujen valikoiman on varmaan kymmenkertaistunut. Käpylehmistä on kyllä saanut kuulla : ) Pitikin alkaa miettimään niitä ulkoleikkejä - meidän suosikki oli leikkia kivikautiskylää.

      Poista
  8. Moikka, minun äiti on säästänyt myös paljon minun ja siskojeni leluja ja niillä ahkerasti leikitään siellä ollessa. Voi mä kyllä muistan omistaneeni tuollaisen söpöisen Koeda "taskutalon". Joo tuli ihan sellainen liikkis fiilis kun tuon näin. -Tiina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisi ihana nähdä muidenkin vanhoja leluja, jos sellaisia on säästynyt - on niin ihana fiilistellä vaikka ei ois itse omistanut, mutta on saattanut toivoa tai kaverilla ihailla.

      Poista
  9. Minullakin on tallessa omia vanhoja lelujani. En vain ole raaskinut antaa niitä lasten leikkeihin. Joskus niitä yhessä ihastellaan ja sitten taas pakkaan ne varastoon:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mua on harmittanut, kun esikoisen leikeissä meni nukketalosta pari huonekalua rikki. Saatan myös nostaa yllös jos herkimpiä leluja jos tulee pienempiä tai rajumpia vieraita, kun ei tohdi uhrata noita leluja. Olen myös kertonut monesti tytöille, kuinka niillä on tunne arvoa ja sitten jos niitä pitää hyvin ne voi säilyä jopa niiden lapsille.

      Poista
  10. Mulla on myös tuollainen Koedan mininukkekoti, taitaa olla vaan vähän isompi versio, sellainen magneettikynäpenaalin pituinen, josta löytyy myös yläkerta. Poneja tsiljoonineen pikkutavaroineen odottelee vielä leikkiin pääsyä. Ehkäpä pitäisi kiikuttaa ne takaisin mummolaan leikittäväksi, kun tuota neidin omaa pikkutavaraakin on ihan tarpeeksi.

    VastaaPoista
  11. Ihania leluja :) Minullakin oli tuollaiset vaunut nukeille, valitettavasti ne eivät ole säilyneet. Mutta barbeja, poneja ja tuollainen nukkekotikin tuotiin vanhempieni vintistä kotiin. Emilia pitää erityisesti yhdestä vanhasta feikkibarbiesta joka näyttää aika tavalla Dolly Partonilta :D

    VastaaPoista
  12. Voi ihanan nostalgisia leluja! Muistan itsekin leikkineeni samoilla pienenä :) joko kotona tai kavereilla. Minulla oli ihan samanlainen taskuun mahtuva pikkukoti ukkeleineen kuin tuossa kuvassa sekä tuo barbie, jolla vaalenapunaiset vaatteet. Hääponi taisi olla yhdellä kaverilla, samoin kuin tuo ponien päiväkoti (josta olin niin kateellinen kaverille, heh). Nukkekotikin minulla oli ja on edelleen, se vaan vaatisi täydellisen pintaremontin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mää muistan, kun kaverilla oli varmaan kolkyt poinia ja mulla nuo pari. Olin myös kaverille katellinen, kun sillä oli isompi "kotelotalo" ja ihailin aina kaverin ponitallia, mutta sainkin sitten tuon päiväkodin - oi kuinka olin onnellinen. Nykyajan lapsilla on niin paljon kaikkea -tuleekohan niille ollenkaan tällaisia muistoja?

      Poista

Jokainen jätetty kommentti on suuri ilo minulle!