Pääsin mummila reissulla kirppistelemään. Luin kalevan sunnuntain liitteestä, kuinka jollekkin kalliin desing tai luksus vaatteet/asusteen ostossa se ostokokemus on tärkeä. Minulla on kyllä päin vastoin - ketjuliikkeen vaatteestakin saa hyvän mielen, kun se on kirppiksen kautta kiertänyt.
Paras mieli tulee paikallisen käsityöläisen tuotteesta - hyvä ostokokemus minulla myös edellyttää tarvetta.
Viimeisimmän kirppistelyn saldo.
Kerttukorun korvikset koululaiselle. Minulla on ollut pitkään jo nappi-korvikset joita tyttö on himoinnut, mutta nyt löyty korvikset sopivan pienillä napeilla hänelle.
Lämmitän talvella joka ilta kauratyynyn itselle peiton alle lämmikkeeksi. Vanha alkoi olla jo aika heikossa hapessa kovan käytön takia. Tämän kauratyynyn ja pinnien tekijä on Lumiida.
Tällainen setti meidän viskarille.
Äidillekkin jotain - hieman oli käly kade, kun tämän tunikan löysin loossin perältä ; )
Pojulle Po.pin paita, pususammakko haalari (se ei ollut kirppikseltä vaan serkkupojan vanha).
Turkoosit housut ja "farkkuhaalari" on Ikioman tekosia ja hänellä on vakio loossi Kirppis-kamussa, joka täytyy ohi kulkiessa käydä aina penkomassa.
niin ja arvonta aika on nyt loppu, joten suoritamme arvonna piakkoin : )
Kirppistely olisi hyvä juttu. Itse en ole ostanut lapselleni kuin kerran potkupuvun, joka jäi pitämättä. Olen kyllä saanut serkun lapsien vanhoja vaatteita, jotka jäi esikoisen kohdalla pitämättä, mutta kuopukselle olen jo niitä osannut pitää. Jostain syystä en osaa pitää toisten vanhoja vaatteita. Olen itse esikoinen ja minulla ei koskaan ollut lapsenakaan muiden vanhoja vaatteita. Johtuisikohan tästä, että en osaa pitää vanhoja vaatteita. Ne vaan eivät tunnu omilta. Joka kerta kun yritin potkupukua laittaa vauvalle päälle, tuli mieleen, että tää on jonkun muun, tää ei oo mun pojan oma vaate. Saishan kirpputoreilta ihan hyviä vaatteita edullisesti, jospa joskus oppisin.
VastaaPoistaOpiskelu aikana minun kaveri oli kova kirppistelijä ja kiersin hänen kanssaan niitä, mutta istuen odottelemassa tyhjässä loossissa : )
PoistaEsikoiselle en ostanut kirppikseltä mitään, enkä kyllä kakkosenkaan ollessa pieni. Jonkun verran ostin suoraan kaverin tytön vanhoja vaatteita, mutta en osannut kuvitella meneväni kirpputorilta ostamaan jonkun oudon vaatteita.
Kakkosen ollessa vuoden me muutettiin väliaikaisesti pienempää asuntoon ja vein itse myyntii ja siitä se lähti... Omaa pöytää siivotessa huomasin mitä ihanuuksia sieltä löytyy. Samalla tässä viiden vuoden aikana minuun on muutoinkin syttynyt pieni viherpiipertäjä.
Mietin onkohan mimnlla ollut vanhoja, kun olen ollut esikoinen - en muista. Oma äiti aluksi vähän "pyöritteli silmiään" minun kirppisinnostuksen aluksi, mutta nyt se lähtee välillä jopa mukaan ; )