Ihan ei viikkoa ehtinyt kulua edellisestä postauksesta. Näin kesää kohti on aina postauksien väli harventunut. Pihalle täytyy ehtiä pouta säällä joka välissä. Näin illalla onkin sitten jo virta melko loppu, kuten pojilla näissä kuvissa. Ulkoilman lisäksi saattaa osuutta olla sen toisen käsiparin puuttumisella tai oikeastaan niin syksyn, kun keväänkin melkein joka toinen viikko jonkun päivän verran. Nyt, kun pinnistän vielä huommiseen niin sitten ei ole, kun ihan muutama merkintä kalenterissa.
Toisaalta nämä on aika kivojakin päiviä. Ei tehdä aikatauluja isän töistä kotiutumisen mukaan. Nytkin meillä on ollut monena iltana kavereita kylässä. Pojatkin on illalla sammuneet, kun saunalyhdyt kaiken pihalla juoksemisen ja kavereiden kanssa leikkimisen jälkeen. Joten en valita, positiivisin mielin huomiseen - luin juuri hyvän kirjoituksen "kiitollisuus on vastalääke negatiivisille tunteille".
Hyviä öitä - tämä mamma raahautuu petiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jokainen jätetty kommentti on suuri ilo minulle!