Sateinen rotvä-sunnuntai on hyvä päivä vaihtaa tekstiilejä kotiin.
Yritän pitää liinavaate- ja koristetekstiilivarastot mahdollisimman suppeana kierrättämällä niitä huoneesta toiseen. Parhaimmillaan jokin tavara muuttaa kokonaan käyttötarkoitustaan.
Tämä lastemme mummon isän Amerikassakin asuneen Mari-tädin pyyheliina sai vuosi sitten uuden elämän meillä koristetyynynä. Ajatelkaa kuinka vanha sen täytyy olla, jos Mari olisi nyt 129-vuotias.
Tiedä vaikka hän olisi Ameriikassa kirjaillut tämän. Kyllä sen aikaiset kankaat ovat ihan eri laatua mitä nykyään - hyvin olisi mennyt ihan keittiöpyyhkeenäkin vielä, mutta ihan siihen tarkoitukseen sitä ei raskinut jättää.
Mari-tädin perintöä on myös tämä Arabian voipytty, joka toimii meillä joka päiväsessä käytössä hedelmäkulhona.
Minkälaisia tarinoita nämä meille kertoisivatkaan, jos osaisivat puhua?
Kyllä noissa vanhoissa esineissä on sellaista harvinaista tunnelmaa,jota ei voi rahalla ostaa,mutta onneksi voi saada perintönä.
VastaaPoistaMinultakin löytyy samanlainen Arabian voipytty ja mummin perintönä sen itselleni sain.Hän olisi nyt 110 vuotias.Säilytän aarrettani keittiössä kaapin päällä,kun en raaski käyttöön ottaa.Kiva idea muuttaa pyyheliina koristetyynyksi ja kuinka ainutlaatuinen se onkaan - eipä tule vastaan toista juuri samanlaista.
- keiju -
On nuo niin speciaaleja aarteita. Minä en ole juurikaan noita sukulaisilta saatuja tuunaillut vaan koittanut vaalia sitä alkuperäistä, mutta tässä nyt ei onneksi pyyheliina juurikaan turmellut. On se ollut ennen ihan eri meininki, kun pyyheliinatkin on kirjailtu ja kangaskin varmaan itse kudottu.
PoistaPakko kysyä asuiko kyseinen Mari-täti Californiassa? Jos näin, niin asuinpaikkasi perusteellakin saattaisi minullakin olla jonkinsortin kytköksiä.. :-)
VastaaPoista